Kolesteroli - mikä se on ja mitkä ovat sen eri muodot?

Kolesteroli on aikojen varrella saanut huonon maineen, koska laajalle levinnyt uskomus on, että se on haitallista ja huono keholle. Todellisuudessa mikään elimistömme solu ei voisi toimia normaalisti ilman kolesterolia, ja se on tärkeässä roolissa useissa järjestelmissä.

On tärkeää seurata, että kolesterolitasot ovat riittävät ja eri kolesterolityyppien välillä vallitsee tasapaino.

Ilman kolesterolia ei voi elää

Kolesteroli on elimistömme oma aine, jolla on useita erittäin tärkeitä toimintoja. Kolesteroli on tärkeä solukalvojen komponentti sekä monien elintärkeiden aineiden (sappihapot, steroidihormonit jne.) synteesin lähtöaine. Kolesteroli on tarpeellinen luustolle, imunestejärjestelmälle, aivoille ja myös sydämelle. Noin neljännes kehomme kolesterolista tulee ruoasta, ja loput tuottaa maksamme.

Yksi luku ei riitä

Kolesterolitaso ei aina tarkoita vain yhtä tiettyä lukua, vaan se voi viitata useisiin indikaattoreihin, joita kutsutaan kokonaiskolesteroliksi sekä hyväksi ja huonoksi kolesteroliksi.

Kun mittaat kolesterolia, ensimmäinen asia on yleiskolesterolitaso. Korkea yleiskolesteroli ei ole terveellistä, sillä se viittaa siihen, että hyvän ja huonon kolesterolin suhde on epätasapainossa.

Yleiskolesterolin arvot:

• Normaali on alle 5 mmol/l
• Raja-arvoinen on 5–6,5 mmol/l
• Korkea on 6,5–7,8 mmol/l
• Erittäin korkea on yli 7,8 mmol/l

Analyysin voi tehdä sekä sormenpäästä että laskimoverestä. Oikean tuloksen saamiseksi on oltava vähintään kahden tunnin paasto ennen testiä.

Kuitenkin pelkkä yleiskolesterolin määrä ei kerro tarpeeksi, ja hyvän ja huonon kolesterolin indikaattoreita tulisi ehdottomasti tarkastella.

Hyvä ja huono kolesteroli

Kolesterolia kuljettavat proteiinit ihmiskehossa. Kolesterolia ja proteiineja yhdisteitä kutsutaan lipoproteiineiksi. Niissä on kolme tyyppiä, joista tunnetuimmat ovat...

LDL - huono kolesteroli (englanniksi Low Density Lipoprotein, matalatiheyksinen lipoproteiini) Huono kolesteroli (LDL) on suuretiheyksistä ja tarttuu verisuonten seinämiin, mikä tekee siitä pääasiallisen valtimoiden kalkkeutumisen aiheuttajan. Suositeltava huonon kolesterolin taso on alle 3 mmol/l. Mitä enemmän huonoa kolesterolia on veressä, sitä enemmän sydänsairaudet uhkaavat.

HDL - hyvä kolesteroli (englanniksi High Density Lipoprotein, korkeatiheyksinen lipoproteiini) Hyvä eli HDL-kolesteroli sitoo ylimääräistä kolesterolia veressä ja vie sen maksaan, jossa se käsitellään tai poistetaan elimistöstä. Suositeltava hyvän kolesterolin taso on yli 1 mmol/l. Jos hyvän kolesterolin määrä veressä on alhainen, sydänsairauksien riski kasvaa.

Oman tilanteen valvonta on tärkeää

Jokaisen yli 20-vuotiaan aikuisen tulisi tietää veren kolesterolitaso, ja yleensä suositellaan tarkistamaan se noin 5 vuoden välein. Korkean kolesterolin ongelmana on, että henkilö ei välttämättä tunnista sitä itse. Vointi voi olla normaali, eikä ole syytä mennä lääkäriin. Siksi on tärkeää käydä säännöllisissä tarkastuksissa.

Verisuoniston lisäksi se vaikuttaa myös...

Liiallinen kolesteroli on yksi tärkeimmistä sydän- ja verisuonitauteja aiheuttavista tekijöistä. Korkeista kolesteroliarvoista johtuvat sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisesti tiedossa. Vähemmän tunnettua on se, että korkea kolesteroli voi aiheuttaa useita muita terveysongelmia.

Vuonna 2005 tehty ruotsalainen tutkimus osoitti, että kohonneilla kolesteroliarvoilla miehillä on 4,5-kertainen todennäköisyys sairastua kiveksen syöpään verrattuna normaaleihin kolesteroliarvoihin miehillä. Tutkijat liittävät korkeat kolesteroliarvot myös erektiohäiriöihin, munuaissairauksiin, maksakirroosiin ja jopa Alzheimerin taudin riskiin.

Mitä voimme tehdä itse?

• Kolesterolitason ylläpitämisellä normaalilla tasolla (kuten yleisesti terveyden ylläpidossa) on rooli ruokavaliolla. On tärkeää pitää mielessä, että kolesteroli on eläinperäistä alkuperää, sillä kasviperäiset ruoat eivät sisällä tätä ainetta ja voivat auttaa poistamaan ylimääräistä kolesterolia elimistöstä.
• Korkean kolesterolitason yhteydessä on tarpeen rajoittaa tyydyttyneiden rasvahappojen määrää ruokavaliossa. Niitä saadaan pääasiassa eläinperäisestä ruoasta, kuten liha- ja maitotuotteista, mutta myös kasviperäisestä kookos- ja palmurasvasta.
• Tulisi nauttia omega-3-rasvahappoja, jotka auttavat säätelemään kolesterolitasoa, alentamaan verenpainetta ja pitämään verisuonten seinät joustavina – tämä kaikki vähentää trombien, sydänkohtausten ja aivohalvausten riskiä. Omega-3-rasvahappoja löytyy esimerkiksi chian siemenistä, pellavansiemenistä, hampunsiemenistä, saksanpähkinöistä, lohesta ja silakasta.
• Kuitupitoiset ruoat tukevat elimistön kolesterolista vapautumista. Kuidut alentavat huonon kolesterolin tasoa, koska ne sitovat suolistossa kolesterolia ja elvyttävät suolen toimintaa. Suositeltavaa on syödä täysjyvävalmisteita sekä hedelmiä ja vihanneksia.
• Kuten tiedetään, terveellinen elämäntapa liittyy tasapainoiseen ruokavalioon ja fyysiseen aktiivisuuteen. Tämä pätee myös kolesterolin kohdalla, sillä aktiivinen liikkuminen tukee hyvän kolesterolin (HDL) muodostumista veressä.
• Sinimailasuute voi myös auttaa hallitsemaan kolesterolitasoja. Sinimailasen kuidut tarttuvat kiinni kolesteroliin, mikä estää sen jäämisen verenkiertoon ja laskeutumisen valtimoiden seinille. Uute valmistetaan Saarenmaan luomutilalla kerätyistä sinimailasen kasveista, jotka käyvät sen jälkeen läpi manuaalisen lajittelun varmistaakseen tuotteen parhaan laadun. Tutustu tarkemmin sinimailasuutteeseen täällä.